Ennen salitreenin aloittamista suositellaan, että nyrkkeilijä olisi oppinut perusasiat teknisesti nyrkkeilystä, ennen kuin aloittaa raskaan salitreenin. Omalta nyrkkeilyvalmentajaltaan nyrkkeilijän kannattaa kysyä myös neuvoja salitreenin aloittamiseen. Nyrkkeilijän kannattaa aloittaa treenaaminen ensin kevyesti ja nostaa tahtia hiljalleen kovemmaksi. Urheilijan olisi hyvä jaksaa kunnolla myös nyrkkeilytreeneissä. Tämän takia ei ole suositeltavaa, että samaan aikaan harjoittelee raskaasti punttisalilla. Raskaista salitreeneistä johtuen saattaa seurata, että palautuminen kestää kauan ja pahimmassa tapauksessa tekninen harjoittelu ottelukehässä kärsii tämän seurauksena. Nyrkkeily on laji, jossa testataan ottelijan voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Päästäkseen tavoitteeseensa, nyrkkeilijän olisi parasta harjoittaa kehoaan kokonaisvaltaisesti. Rintalihasten, olkapäiden etuosan ja ojentajien lisäksi salilla olisi hyvä treenata myös jalkoja ja vatsalihaksia. Ennen on uskottu, että salitreeni ei olisi hyväksi nyrkkeilijälle, vaan aiheuttaisi enemmän jäykkyyttä ja hitautta ottelukehässä. Nykyisten tutkimusten mukaan on kuitenkin todettu, että voimaharjoittelu on erittäin tärkeää nyrkkeilyn kannalta. Se nostaa nyrkkeilijän kestävyyttä ja iskunopeutta. Salilla treenatessaan nyrkkeilijän kannattaa keskittyä lyhyisiin sarjoihin ja isoihin painoihin. Maksimivoimaharjoittelu ei kuitenkaan salilla pelkästään riitä, vaan urheilijan kannattaa tehdä myös yhdistelmäharjoituksia. Näissä esimerkiksi ensin tehdään penkkipunnerrussarja, jonka jälkeen välittömästi tehdään kuntopallolla pudotusheittoja. Plyometrinen harjoittelu (toiselta nimeltään loikkaharjoittelu) on myös nyrkkeilijälle tärkeää. Salilla kannattaa myös harjoitella niska- ja kaulalihasten harjoittelua, sillä sen uskotaan ehkäisevän aivovammojen riskejä.