Nykyaikaisen nyrkkeilyn historia on saanut alkunsa 1700 – luvun Englannista. Vuonna 1698 on järjestetty ensimmäistä kertaa nyrkkeilyotteluita Lontoon kuninkaallisessa teatterissa. Nyrkkeilysäännöt kehittyivät vasta paljon myöhemmin. Ensimmäisissä otteluissa ei ollut kunnollisia sääntöjä tai painorajoja. Ottelut myös jatkuivat kunnes toinen vastustajista oli kykenemätön enää jatkamaan. Nyrkkeilyn sääntöjen kehittäjänä pidetään englantilaista Jack Broughtonia. Ennen Broughtonia nyrkkeilyä käytiin ilman hanskoja ja se muistutti enemmän tyyliltään kapakkatappelua. Vuonna 1838 julkaistiin London Price Ring Rules –niminen sääntökirja, jossa kiellettiin muun muassa potkiminen, pureminen ja vyön alle lyöminen. Vuonna 1876 kehitettiin Queensberry-säännöt, jotka poikkesivat hieman aikaisemmista London Price Ring Rules -säännöistä. Näihin aikoihin säädettiin kilpailuihin myös säännökset ensimmäisistä painoluokista. Brittien lisäksi nyrkkeily alkoi nostaa suosiotaan myös Yhdysvalloissa. Myöhemmin juuri Yhdysvalloista tuli johtava maa ammattilaisnyrkkeilyssä.Ensimmäisiä mainintoja nyrkkeilystä on jo kuitenkin kauan ennen 1700-luvun Englantia. 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua on löytynyt mainintoja nyrkkeilystä sumerialaisissa kirjoituksissa. Lisäksi Egyptin hieroglyfeissä on esitetty kuvia nyrkkeilyotteluista ja sitä seuraavasta yleisöstä. Antiikin kreikkalaisten yksi suosituimmista olympialajeista oli juurikin nyrkkeily. Myös roomalaisten gladiaattoreiden taisteluareenoilla harrastama nyrkkeily oli suosittua kansanhuvia. Gladiaattoreiden nyrkkeily oli julmaa ja nyrkkitappelut jatkuivat, kunnes toinen vastustajista kuoli. Kristinuskon levittyä Rooman valtakunnan alueelle sen suosio kuitenkin hiipui. Seuraavan kerran nyrkkeilyä lajina on harrastettu juuri 1700-luvun Englannissa.